Muistatteko sen tyypin, joka ei koskaan saavuttanut menestystä? Sen vähän nahjuisen taiteilijan, joka halusi ilmaista sisällään vellovia Suuria ja Tärkeitä Ajatuksia, mutta jäi pelkäksi alaviitteeksi? Kysymys: oliko hän surullinen vai huvittava? Sillä haluaisin esitellä teille Llewyn Davisin.
Avainsana-arkisto:arvostelu
Arvostelu: Nymphomaniac iskee tabujen kimppuun lerssi ojossa
Kriitikko Pauline Kael innostui vuonna 1972 teattereihin tulleesta Viimeinen tango Pariisissa -elokuvasta. Hän uskoi sen olevan uuden ajan airut, jonka myötä elokuvissa voitaisiin vihdoinkin käsitellä kaikkia aiheita suorapuheisesti. Lars von Trier tuntuu olevan tuon ajatuksen rintaperillinen ja Nymphomaniac sen uusin, pullein ilmentymä: neljä tuntia dialogia, traumoja ja tabuja. Siinä on paljon nielt… purtavaa.
Arvostelu: Kalevala – uusi aika kyntää turhankin syvällä
Tällä viikolla Helsingin Kaapelitehtaalla hyörii viisituhatta ihmistä, joista osa on pukeutunut liian rennosti ja osa ei tarpeeksi siististi. Slush on jo Euroopan mittakaavassa merkittävä startup-tapahtuma, jossa puhutaan teknologiasta ja rahasta. Vähän niin kuin tällä viikolla elokuvateattereihin tuleva elokuva, jonka nimi on Kalevala – uusi aika.
Arvio: Gravity imaisee mukaansa
Jospa olisi elokuva, joka lirkuttelee suloisia korvaan eikä pidä taukoa edes vetääkseen henkeä ja tulee koko ajan lähemmäs ja sävy alkaa muuttua ja kädet puristuvat kaulan ympärille eikä se päästä irti ja sitten mennään. Jospa olisi Gravity.
Arvostelu: Viides valta horisee kliseisesti Assangesta ja Wikileaksista
Viides valta yrittää haukata isomman palasen kuin mitä se pystyy nielemään. Elokuva haluaa olla tosipohjainen kuvaus tuoreesta aiheesta, kuvata sekä yhteiskunnan muutosta että yhden ihmisen psyykeä ja olla vielä vähän jännärikin. Valitettavasti se ei oikein onnistu.