Elokuvallisia huomioita maailmalta 18.10.2011 – 22.10.2011

Hirmuisen paljon trailereita

Tomas Alfredsonin ohjaama Tinker Tailor Soldier Spy on erittäin korkealla odotuslistallani, joskin Suomen ensi-ilta on näillä näkymin maaliskuussa 2012

The Other F Word on high concept -dokkari: mitä tapahtuu, kun Yhdysvaltain länsirannikon punkkarit kasvavat isoksi, saavat mainetta ja mammonaa – sekä lapsia?

The Raven: ”John Cusack is Edgar Allan Poe”

Bombay Beach ei kerro itsestään paljon, mutta tarpeeksi herättääkseen kiinnostuksen: nätti dokkari à la ”todellisuus on kummallisempaa kuin tarinat”

Menen totta kai katsomaan The Amazing Spider-Manin, mutta onko sen pakko olla jälleen kerran syntytarina? Homman voi tiivistää näin: on nörtti, sitä puree erikoinen hämähäkki, nörtti saa supervoimat, nörtti menettää setänsä törttöilynsä seurauksena ja tajuaa, että supervoimia pitää käyttää hyvän puolustamiseen. Valmis.

Nick Broomfield jahtasi tavalliseen tyyliinsä kiisteltyä julkisuuden hahmoa. Syntyi Sarah Palin: You Betcha!

The Rum Diary kuulemma sisältää ehkä kaksi lausetta Hunter S. Thompsonin kirjasta, mutta toisaalta Depp on luotsannut leffaa vuosikausia kohti satamaa, joten ei se kai voi täyspaska olla. Kai.

Liam Neeson taistelee paljain käsin susia vastaan lumimyrskyn keskellä! The Grey

Kostajat-trailerin perusteella on mahdotonta sanoa, miten Whedonin kosketus näkyy itse elokuvassa, mutta aina voi toivoa parasta

Jason Reitman ja Diablo Cody jälleen yhdessä! Kuulun siihen ihmisryhmään, jonka mielestä Juno oli sietämätön, joten toivottavasti Young Adult on vähän parempi. Premissi (”lukion kuumin mimmi palaa kotikaupunkiinsa vuosien jälkeen ja yrittää iskeä ex-poikaystävänsä”) on kyllä vähän epäilyttävä.

John Dies At The End on a) Don Coscarellin ohjaama ja b) alkaa niin hienolla kuvalla, että panen nyt nimen korvan taa

Neveldine / Taylor + Nic Cage = Ghost Rider 2 (nauroin ääneen)

Being Elmo on dokkari Ameriikan Ransun nukkenäyttelijästä

Premium Rush – koska pyöräläheteistä tehtyjä toimintaelokuvia ei ole vielä yhtään liikaa! (Mutta: siinä on pääosassa Joe, joten menen ihan varppina katsomaan.)

Battleship on vaan niin ihanan hömppä, että voi hitsi sentään

Red Tails sisältää toivottavasti mahdollisimman paljon ilmataisteluita

Family Tree on puolisuomalaisen – ja vähänkö muuten kansallisuus vaikuttaa enemmän skillseihin kuin mikään muu! – tekemä draamapaama

Autoerotic … Joe Swanbergin sekstailumumblecore

Elokuvallisia huomioita maailmalta 17.10.2011 – 18.10.2011

  • Alan Partridge: 'I'm pretty gung-ho about cod liver oil' (The Guardian) – The veteran broadcaster has taken a few knocks in life. But he's back, he's in great shape – and he's 40 times the broadcaster he used to be
  • Slavoj Žižek: Blofeld rides again (The Guardian) – None of this is a product of my subconscious. In fact, we're at a studio near Dublin, working on The Pervert's Guide to Ideology, a film in which the Marxist provocateur and bestselling philosopher is starring as himself, albeit in a series of loving re-creations of movie scenes. What's being mocked up now is a key moment from the 1966 classic Seconds, about an unhappy executive who assumes a new identity. Žiz?ek is in the Rock Hudson role. I have been handed a pair of glasses and am appearing as a supporting character. Or rather, the back of my head is.
  • Gervais & Merchant: Life's Too Short -traileri
  • Jim Emerson kirjoittaa alastomuudesta fiktioelokuvissa – I am of two (or three) minds about this. Yes, nudity can distract you from the story when you start thinking about the performer more than the character. (On the other hand, when naked Viggo Mortensen was getting kicked and punched in that sauna in David Cronenberg's "Eastern Promises," my empathy for his character's vulnerability was only intensified.) I suppose Julianne Moore's bottomless argument with her husband Matthew Modine in Robert Altman's "Short Cuts" was somewhat distracting in some ways at first, but as the scene went on it seemed more and more natural — much less absurdly artificial than, say, those damn bed scenes where the sheets are used as enormous pasties.

Elokuvallisia huomioita maailmalta 13.10.2011 – 16.10.2011

Arvostelu: Iho jossa elän säväyttää ihanan inhottavasti

Pedro Almodóvar, suutele ja pelasta! On tylsämielistä vetää yhtäläisyysmerkkejä taiteilijan ja hänen työnsä välille, mutta Almodóvarin kohdalla kiusaus käy liian suureksi. Niinpä Iho jossa elän näyttäytyy erinomaisen almodovarisena elokuvana, jossa isät, pojat, äidit ja tyttäret kietoutuvat yhteen lihallisina kimppuina ja seksi on liukuväri, jonka skaala ulottuu (väki)vallasta pakkomielteiseen rakkauteen.